Taitajassa testattiin tekoälyä
Tekoäly teki debyyttinsä tämän vuoden Taitaja-kilpailussa kahdessa kilpailulajissa. Lajeissa tietokoneet ja -verkot sekä mediasuunnittelu kilpailijat saivat ensimmäistä kertaa kokeilla, miten tekoäly voi auttaa tehtävien suorittamisessa.
Emma Paanasen kilpailutyö.
Kuopion kilpailussa tietokoneet ja -verkot -lajissa mitattiin sekä teknistä osaamista että asiakaspalvelutaitoja. Finaalissa kisaajat ratkoivat erilaisia Linux- ja Windows-ympäristöissä suoritettavia asennus- ja ylläpitohaasteita. Myös pilvipalveluosaamista mittaroitiin.
Lajivastaava Marko Miettinen Savon ammattiopistosta sanoo, että tekoäly oli kilpailijoiden tukena tiedonhaussa. Pelkän Google-haun sijaan he saivat käyttää tekoälypohjaista hakukonetta, joka pelkän osumien listaamisen sijaan tarjoaa älykkäitä, eri kohteista kerättyjä ja muokattuja vastauksia. Lisäksi kilpailun finaalissa oli yleisölle suunnattu kokeilupiste, johon oli kerätty lajin aiempien vuosien tehtäviä WorldSkills-, EuroSkills- ja Taitaja-kilpailuista. Kokeilupisteellä kisavieraat pystyivät testaamaan, miten näppärästi tekoäly etsi vastauksia aihepiirin kysymyksiin tietopankkia hyödyntämällä.
IT-alalla tekoäly mullistaa myös tiedonhaun
–Tekoäly on hyvä kaveri silloin, kun tarvitaan nopeasti ja reaaliaikaisesti tarkkoja vastauksia kysymyksiin. Nykyisin esimerkiksi IT-tukihenkilöiden ja ITC-asentajien työnjälkeä mitataan sillä, miten nopeasti he pystyvät ratkomaan asiakkaiden ongelmia.
Wikipedia tietää kertoa, että tekoäly on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat puheentunnistus, tietokonenäkö ja kääntäminen luonnollisten kielten välillä.
Kun kysytään, voisiko tekoäly joskus tulevaisuudessa toimia täysin itsenäisesti esimerkiksi nettioperaattorin puhelintukena, Miettisen vastaus on, että ”pakkohan se on uskoa”.
–Tekoäly on kehittynyt ja kehittyy huimilla harppauksilla.
Esimerkiksi Microsoftin Bing osaa vastata Googlea paljon sujuvammin esimerkiksi kysymykseen siitä, mahtuuko iso telkkari pakkauksineen Peugeot Fastbackin takapenkille. Toisaalta tekoälyn sanomisiin kannattaa suhtautua terveen kriittisesti, sillä se kerää tietoa paitsi luotettavista lähteistä, myös kaikenkirjavilta keskustelupalstoilta.
Tekoäly on luovan alan hyvä sparrauskaveri
Miten tekoäly sitten näkyy luovilla aloilla, esimerkiksi media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnossa, jota Savon ammattiopistossa opettaa Milla Hentunen.
–Se on hyvä keskustelukumppani silloin, kun lähellä ei välttämättä ole kollegaa tai muuta kaikupohjaa, jonka kanssa pallotella ideoita. Oman kokemukseni mukaan tekoälyltä usein lähdetään kysymään niin, että ”mahtaisiko se tietää”. Googlen antamiin tuloksiin suhtaudutaan ehkä luottavaisemmin, koska se on ollut niin pitkään se ykköstapa tiedonhakuun, sanoo Hentunen, joka oli Taitaja2024-kilpailussa mediasuunnittelulajin lajivastaava.
Miettinen komppaa.
–Opinnoissa on aina tukena se opettaja, jolta on helppo kysyä, kun vastaan tulee kiperä ongelma. Nuoren ammattilaisen arjessa ei tällaista tukea enää ole, joten mitä paremmin tekoälyä osaa käyttää vastausten hakemisessa, sen parempi.
Toisaalta luovalla alalla tekoäly on jo tehostamassa työtehtäviä ja voi olla, että rekrytilanteessa tekoälyosaaminen nousee omaan arvoonsa.
Sen takia olisi tärkeää, että opiskelijoilla olisi tekoälyn perusasiat hallussa. Koulussa tämä näkyy ohjelmisto-osaamisessa. Esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmissa uudet versiot tuovat käyttäjille sellaisia toimintoja, jotka ovat parin klikkauksen päässä, kun aiemmissa versioissa samaan lopputulokseen on vaadittu pidempikestoista työskentelyä.
–Omassa tuttavapiirissäni on markkinointiviestinnän ammattilaisia, jotka tuottavat esimerkiksi avainsana-analyysit, kotisivustojen kuvat ja brändikirjat suurelta osin tekoälyn avulla. Toisaalta ammattitaitoon kuuluu myös se, että osaa muokata tekoälyn ehdotuksia sekä oman että asiakkaan tyylin mukaisiksi, Hentunen kertoo.
Inhimillinen ote on ja pysyy
Eikä se perinteinen asiakaspalvelukaan tule ihan hetkessä katoamaan. Tämän takia tietokoneet ja -verkot -lajissa oli osio, jossa mitattiin kilpailijan kykyä toimia ns. oikeassa asiakaspalvelutilanteessa. Tässä kilpailijat auttoivat ”eläkeläistä Elisan Viihdeboksin asentamisessa koneelle”, kun taas mediasuunnittelussa asiakaspalvelu oli mukana kaikissa kisatehtävissä.
Tekoälyä ei sellaisenaan näy vielä Savon ammattiopiston virallisissa koulutusohjelmissa, mutta kuka tietää, mitä lähivuosina tapahtuu. Tekoäly on kuitenkin usein mukana ”vierailevana tähtenä”. Vierailevista tähdistä puheenollen, mediasuunnittelulajissa Taitaja-kilpailijat saivat arvokasta opastusta valokuvaaja Antti Karppiselta, joka on Suomessa yksi merkittävimmistä tekoälyn hyödyntäjistä kuvallisessa ilmaisussa. Karppinen oli myös Taitaja2024-brändikuvien takana.
–Kilpailijat osasivat hyödyntää Antin briiffiä hienosti. Kyllähän olo oli hieman jännittynyt ennen kilpailua – tekoälyn käytöstä kisoissa ei ollut mitään aiempaa kokemusta, jonka päälle rakentaa, sanoo Hentunen.
Myös tietokoneet ja -verkot -lajin osalta kokemukset olivat pelkästään positiivisia. Miettinen sanoo, että tämä näkyi myös kilpailijoiden pisteissä, jotka monilta osin olivat korkeampia kuin aikaisempana vuotena.
Kuopion Taitaja-kilpailussa mediasuunnittelulajin voittajaksi kruunattiin Justus Sääskilahti Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta. Tietokoneet ja -verkot -lajin parhaaksi valittiin Forssan ammatti-instituutin Aku Kilpinen.
Teksti: Marja Berisa